Sisällön tarjoaa Blogger.

#slowmorning - Minimalistinen elämäntapa osana arkea


Minimalistinen elämäntapa on elämän yksinkertaistamista. Vähennetään tavaraa, sisustetaan minimalistisesti, kulutetaan vähemmän ja eletään enemmän. Minun mielestä kumminkin minimalistinen elämäntapa voi koota sisälleen paljon ja se voi jokaisella olla erilainen. Itselleni tämä tapa on ollut yksi henkisen elämän käänne kohta.

Minimalistinen elämäntapa on tuonut minulle jonkilaisen sisäisen rauhan. Rakastan kun tavaroilla on omat paikkansa. Rakastan kun kaapeista löytyy juuri niitä asioita joita tarvitsen elämässäni. Omistan tavaroita, jotka ovat sykähdyttäneet heti ne saatuani. Se on se tietty fiilis, kun koskee kyseiseen tavaraan. Se fiilis, josta tietää että tätä tavaraa tulen pitämään pitkään ja hartaasti.


Kun karsin tavaraa, kävin ne läpi yksitellen. Tavaroiden karsiminen oli helppoa, koska päätin pitää ne asiat mitä käytän kerrasta toiseen. Siitä tiesin, että tulen käyttämään sitä myös jatkossa. Esimerkiksi kylpypyyhkeet. Huomasin valitsevani aina sen saman niistä kymmenistä vaihtoehdoista. Ne ovat siis niitä tavaroita, joita tulen käyttämään niin pitkää kuin pystyy. Ja hyvät tavarathan kestävät pitkän aikaan.

Rakastan tyhjiä keittiön tasoja. Tai niin tyhjiä, kuin ne minun arjessa voivat olla. Pidän tasoilla vain ne päivittäisessä käytössä olevat asiat ja muut löytyvät kaapeista. 


Minulle minimalistinen elämäntapa on tosiaan tuonut sisäisen rauhan. Vaikka periaatteessa koko ajan joutuu katsomaan, ettei omista mitään turhaa, pientä lasten vaatetta tai omassa vaatekaapissa käyttämättömiä vaatteita, on se silti jotenkin rauhallista. Tiedän missä on mitäkin ja tiedän, että ne riittää. On minulla kumminkin rojukaappi, johon kerään tavaraa kirpputori myyntiä varten.

Tämä matka on kumminkin pitkäjänteistä. Huomaan oman kulutustapani virheet, huomaan milloin tekisi mieli jotain uutta, vaikka on jo kaikkea tarvittavia asioita. Koitan kumminkin pohtia uutta ostaessani paljon. Tykkäänkö siitä pitkään ja hartaasti. Vielä toisinaan, joudun käymään läpi asioita joita en käytä. Mutta uskon silti, että pääsen vielä joskus balanssiin tavaroiden kanssa ihan kunnolla.

Yritän käyttää asiat loppuun, ennen uuden ostamista. Mietin, ensin voinko keksiä tarvittavan asian jo jostain mitä minulla jo on. Esimerkkinä vaatteiden korjaaminen ja muodistaminen. Sekin on mielestäni ihana lisä arkeen, koska tykkään ideoida ja suunnitella. Tottakai arjen kiireet ovat tätä suunnitelmaa verottaneet, mutta onhan tässä aikaa.

Biojäteasianakin minulla toimii on kattila, joka ei käynyt muuttaessa asunnon induktioliedelle.


En enää ahdistu tavaramäärästä. En koko ajan mieti, mitä tavaroita pitäisi saada pois asunnosta ja joka keväistä ja syksyistä tavaran vähentämistä minulla ei ole, koska olen tehnyt sen kerran ja harkiten. Mielessäni on kirjanpito, mitä oikeasti pitää milloinkin ostaa. Esimerkiksi isommat lasten vaatteet, mutta nekin saadaan tutuilta suurinosa kierrätettynä.

Tälläkin hetkellä lapset katsovat kasseja läpi, josta löytyy muille tarpeettomia ja pieniä vaatteita. Nyt ne pääsevät jatkamaan kiertokulkua meidän lasten päällä.

Ei kommentteja